Aamu alkoi mitä mainioimmalla tavalla. Mummulta oli tullut sähköpostia minkä luin vielä pötkötellessäni sängyssä ja tuli niin hyvä mieli ennen kuin edes nousin ylös.
Erityisesti ilahduin mummun terveisistä kun hän kirjoitti seuraavan:
"Miksi tämän täytyi tapahtua juuri sinulle, olisin itse ollut niin joutilas sairastamaan. Mutta eihän me anneta periksi. Kyllä tämä "vieras" nyt erehtyi pahan kerran kun luuli saavansa tuosta hyvän saaliin, mutta saakin pitkän nenän" <3
Kiitos mummu. Tämä piristi aamuni heti kertaheitolla :)
Aamunaloitus sai myös mukavaa jatkoa kun lähdin Kinan kanssa tuonne pirtsakkaan ilmaan aamulenkille. Huomasin hymyileväni monta kertaa lenkin aikana ihan vaan siitä hyvästä tunteesta mitä Kinan kanssa ulkoilu saa aikaan.
Toinen menee häntä heiluen pusikosta toiseen vailla minkäänlaisia murheita ja huolia.
Ja kaiken lisäksi tuli suuri onnistumisen tunne kun normaalisti kiskova koira olikin tänään harjoittelutuulella ja oppi tallustamaan takastullessa hienosti vierellä kulkien. Voi tätäkin onnistumisen tunnetta!
Viikonlopuksi on nyt ohjelmat suunniteltu. Olemme menossa lauantaina Helsinkiin naisporukalla Roosanauha -lipaskerääjiksi. Oltiin viime vuonnakin ja nyt aihe osuu vielä syvemmälle. Toivottavasti en herkisty.... :)
Sepäs olisikin näky kun lipaskerääjä itkeä vollottaa lipas kädessä keskellä Helsinkiä.
Kaikesta huolimatta HYVÄN ASIAN PUOLESTA! <3
Mä luulen että saatetaan vollottaa siellä kyllä vuorotellen ja kilpaa ja miten päin vaan. Kyllä se koskettaa <3 MUMMU <3
VastaaPoista<3 No se tästä vielä puuttuu että meitä vollottajia onkin sitten enempi :D
VastaaPoistaVoi teitä <3